Lisää elinvoimaasi Suomen ulkoisimmassa saaristossa! Koe Utön karu luonto mutta lämmin ilmapiiri, turvassa taajamasaasteelta ja melulta. Ime itseesi uutta energiaa ja voimaa. Tee kiehtova matka Suomen uloimpaan merisaaristoon, jossa ihminen ja luonto ovat aina eläneet symbioosissa. Kansainvälisestikin arvioiden on ulkosaaristomme ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö.

Utö Havshotellissa on yksitoista kahden hengen huonetta. Hotellissa myös kokoustilat, uimahalli, kaksi saunaa, kuntosali ja hoitohuone. Hotellin ravintolassa on A-oikeudet(Avoinna klo 8.30-16.00, muina aikoina erikseen sovittuna). Päivittäin kotiruokalounas klo 11.00-15.00 EUR 12,00.

Kiehtova ulkosaaristo
Lisää elinvoimaasi Suomen ulkoisimmassa saaristossa! Koe Utön karu luonto mutta lämmin ilmapiiri, turvassa taajamasaasteelta ja melulta. Ime itseesi uutta energiaa ja voimaa. Tee kiehtova matka Suomen uloimpaan merisaaristoon, jossa ihminen ja luonto ovat aina eläneet symbioosissa. Kansainvälisestikin arvioiden on ulkosaaristomme ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö.

Puhutteleva historia
Meret ovat maailman vanhimmat tiet. Tärkeimpien kauppa- ja kulttuuriteiden varsilla sijaitsevat saaret ovat olleet asuttuja vuosisatojen, jopa vuosituhansien ajan. Näin muualla, näin myös meillä. Suomen saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella sijaitsee myös mieltä kiehtova Utön saari.

Lounaisen Suomen saarille tulivat jääkauden jälkeen ensin hylkeenpyytäjät ja kalastajat, sittemmin myös karjankasvattajat. Utö oli tiettävästi jo keskiajalla kalastajien tukikohta, ja 1200-luvulla oli saarella kivistä laadittu maamerkki, 1500-luvulla masto, jonka päässä oli tynnyri. Luotsitoiminta alkoi 1540-luvulla. Luotsien, majakanvartijoiden, tullin ja sotilaiden tukikohtana Utö on toiminut ainakin 1600-luvulta lähtien. Satamapaikkana Utön satama, ”Fladan”, oli tunnettu jo 1600-luvun puolivälistä alkaen. Vakinaisesti saari asutettiin 1740-luvulla luotsipalveluja varten.

Utön majakka on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva valomajakka, ja se oli vuodesta 1935 alkaen myös maan ensimmäinen radiomajakka. Ensimmäinen, vuonna 1735 valmistunut torni, räjäytettiin 1808-09 sodan aikana. Nykyisen majakan kivimuuraus on vuonna 1814 tilalle rakennetun majakan perua.

Ensimmäisen maailmansodan aikana varustettiin Utö sotilaallisesti venäläisten toimesta ja siviiliväestö evakuoitiin neljäksi vuodeksi. Väestön palattua v. 1918 (noin satakunta henkilöä) oli kylän ilme monella tavalla muuttunut. Armeijaa jäi saareen edustamaan talvisodan syttymiseen saakka vääpeli perheineen, loput väestöstä muodostui niin kuin ennen sotaa luotsi- ja majakkahenkilökunnasta perheineen. Talvisodan ja toisen maailmansodan aikana varustettiin Utö linnakkeeksi. Saareen tulivat suomalaiset sotilaat perheineen, ja jäivät saareen luotsi- ja majakkaperheiden rinnalle. 1970-1980 luvun vaiheella luotsi- ja majakkahenkilökunta muutti saaresta pois. Sotilaat poistuivat saarelta vuoden 2005 lopulla. Uusi aikakausi Utön historiassa on alkanut.

Tasokkaat palvelut
Ulkosaaristo-olosuhteisiin nähden saaren majoitus- ja ruokailupalvelut ovat hämmästyttäneet tasokkuudellaan. Ohjelmapalveluja kehitetään edelleen. Ilman omaa venettä saarelle pääsee Turusta ja Nauvosta.