Kainuulainen erämaaluonto läsnä Ruhtinansalmella
Ruhtinansalmen kylä sijaitsee Kainuun maakunnassa Suomussalmen kunnan koillisosassa. Juntusranta on Ruhtinansalmen keskus ja alueen sydän, jossa vakituisia asukkaita on 135. Idyllinen kylä on nimetty venäläisen ruhtinaan mukaan, joka muinoin istahti rantakivelle ja ihastui ikihyväksi. Kesäisin saapuvat ulkomaalaiset marjanpoimijat sekä turistit tuovat karjalaiskylään kansainvälistä tunnelmaa.
Edistyksellinen maalaiskylä
Ruhtinansalmi oli talvisodan keskiössä heti sodan sytyttyä vuoden 1939 lopulla. Arolan lomakylän silloinen emäntä Lempi näki venäläisten tulleen rajan yli, ja vei tiedon juoksujalkaa sotilaiden saapumisesta kylälle. Osa asukkaista lähti evakkoon Muhokselle, osa otettiin panttivangeiksi ja palautettiin vuoden 1940-luvun lopulla.
Ruhtinansalmen lähellä sijaitsevalla Raatteen tiellä käytiin talvisodan merkittävät taistelut, joissa Suomen joukot pysäyttivät venäläiset. Raatteen tielle on pystytetty Raatteen Portti ja muistomerkkejä kaatuneiden muistoksi.
Joka syksy järjestettävä Lempin vaellus kulkee Arolan tilalta Juntusrannan koululle. Arolan lomakylän vanha pirtti on edelleen pystyssä, josta Lempi lähti viestiä kylälle viemään.
Ennen sotien syttymistä Ruhtinansalmen isännät perustivat kylälle Suomussalmen ensimmäisen osuuspankin ja koulun. Tänä päivänäkin kylässä on kaikki tarpeelliset palvelut, kuten koulu, kauppa, pankki, huoltoasema, kirkko ja vanhustentalo.
Yövy villieläinten mailla
Ruhtinansalmen molemmin puolin sijaitsevat Hossan retkeilyalue ja Martinselkosen eräkeskus ovat monipuolisia kohteita luontomatkailijalle. Hossassa on edelleen nähtävissä jälkiä jääkaudesta sekä 4000 vuoden takaisia kalliomaalauksia.
– Arolan maatila ja Martinselkosen eräkeskus ovat rakentaneet luontoon puisia kojuja, joista karhuja ja muita eläimiä voi kuvata turvallisesti. Karhusafarit ovat suosittuja sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa, kertoo hankevetäjä Hans Gerber Ruhtinansalmelta.
Hans vastaa Ruhtinansalmella Tulevaisuuden älykylä -hankkeesta, jonka tarkoituksena on parantaa ja monipuolistaa kylän palveluja.
– Karhuja näkee yleensä aikajaksolla toukokuusta elokuun puoleen väliin, Gerber lisää.
Martinselkosella koskematon erämaaluonto on yhtäaikaisesti karua ja kaunista. Ruhtinansalmen luontoalueilla voi nähdä neljä Suomen suurpetoa: ahman, karhun, suden ja ilveksen. Majoittua voi luontokeskusten yhteydessä joko lomakylässä, maalaistalossa tai mökissä.
Kansainvälistä tunnelmaa
Hyvät kulkuyhteydet ja Kuusamon lentokenttä tuovat Ruhtinansalmelle vieraita läheltä ja kaukaa. Alue houkuttelee syksyisin venäläisiä, saksalaisia ja ranskalaisia hirvi- ja lintumetsälle.
– Loppukesästä kylään saapuu marjanpoimijoita Venäjältä ja Thaimaasta asti. Kylässä on kansainvälinen fiilis, vaikka ollaankin melko syrjässä, Gerber toteaa.
Syntyjään sveitsiläinen Hans Gerber on asunut Ruhtinansalmella vuodesta 1986. Välillä pitkiäkin aikoja maailmalla asunut mies on aina lopulta palannut kotiinsa Juntusrantaan. Rauhallinen kyläyhteisö itärajalla on vienyt sveitsiläisen sydämen.
Lisätietoja Ruhtinansalmen matkailupalveluista:
Ideoita Ruhtinasalmella matkailuun
Ruhtinansalmen kylä
Arolan maatila
Martinselkosen eräkeskus
Teksti: GoFinland.fi
Kuvat: Ruhtinansalmen kyläyhdistys ry ja Martinselkosen eräkeskus