Telkkämäen kaskiperinnetila

 Kulttuurinähtävyys

Telkkämäen kaskiperinnetila

Kaavin kylässä sijaitsee Telkkämäen kaskiperinnetila, jossa vanhoja kaskiperinteitä kunnioitetaan. Telkkämäellä kasketaan metsää vielä perinteisin menetelmin. Perinnetila antaa mahdollisuuden vierailijoille tutustua suomalaiseen kaskikulttuuriin.

Telkkämäen tila ja historia

Heinäseipäistä tehdyt pisteaidat sekä vanha kärrytie johdattavat matkaajat Telkkämäen pihapiiriin. Jo ennen vuoden 1749 isojakoa Telkkämäellä on harjoitettu maanviljelyä. Telkkämäestä tuli itsenäinen tila vuonna 1900, ja tilalliset jatkoivat perinteikästä kaskikulttuuria. Metsähallitus osti Telkkämäen vuonna 1984 ja entisöi rakennukset vastamaan alkuperäistä perinnetilan ilmettä. Telkkämäen tilan päärakennus on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluvat navetta, riihi, aitat sekä savusauna.

Vanhat Telkkämäen rakennukset ovat harmaantuneet kauniisti. Rakennusten lisäksi pihapiirissä on kesäaikaan runsaasti laiduntavia eläimiä. Maatiaiseläimet kuten lampaat, lehmät ja kanat käyskentelevät pihapiirissä. Eläinten laiduntamisen ja perinteisen niittämisen myötä pihapiiri on säilynyt kauniina niittynä, eikä motorisoituja työkaluja tarvita pihan hoitoon. Telkkämäellä on laiduntamisen myötä havaittavissa niittylajiston lisääntyminen ja monipuolistuminen.

Telkkämäen kaskikulttuuri

Kaskikulttuurin ja viljelyn jäljet ovat havaittavissa vieläkin Telkkämäen maisemissa. Kivirauniot ja lehtimetsät ovat kaskikulttuurin näkyvimpiä merkkejä. Telkkämäen maasto on tyypillistä pohjoissavolaista mäkimaata, jossa kaskikulttuuri on ollut vielä elinvoimaista 1800-1900-lukujen taitteessa. Kaskeamisen vaikutukset näkyvät Telkkämäkeä ympäröivässä kasvillisuudessa ja metsiköissä. Nauriskuopat sekä kivistä kootut kasat kertovat kaskikulttuurin levinneisyydestä. Suurin osa alueen metsistä ovat tuoreita ja lehtomaisia kankaita, mutta alueella on myös pieni määrä puhdasta lehtometsää. Kaskeamisen aiheuttaman muutoksen seurauksena alueelle on muuttanut paljon eri lajeja, jotka viihtyvät rehevämmissä olosuhteissa. Entiset kaskimaat, laidunmaat sekä suopellot ovat ajan kuluessa metsittyneet tai ne ovat muutettu talousmetsäksi ojittamalla. Telkkämäki on ainutlaatuinen kohde Suomessa, sillä siellä voit tutustua aitoon kaskikulttuuriin. Alue kokonaisuudessaan on noin 100 hehtaarin kokoinen. Luonnonsuojelualueella suojellaan savolaista kulttuuriperimää ja alueen kasvi- ja eläinlajeja. Osa Telkkämäen metsistä pyritään kaskeamaan ja viljelemään perinteisin menetelmin.

Telkkämäen luonto

Telkkämäellä on kaksi luontopolkua, jotka ovat Laidunkierto (0,9km) ja Rietulan kierto (1,9km). Telkkämäen luonnonsuojelualueella on kiellettyä metsästää, leiriytyä tai tehdä avotulia maastoon. Alueella voi kuitenkin kerätä marjoja ja sieniä vapaasti jokamiehen oikeuden turvin. Telkkämäen luonto on arvokas niiden kasvi- ja eläinlajien kannalta, jotka suosivat kaskettua ja rehevää maastoa. Kaskeamisen tuottamia maisematyyppejä suojellaan alueella ja niitä hoidetaan perinteisin viljelymenetelmin. Kasketuilla alueilla on merkitystä myös tutkimusaloina.

Kesäaikaan Telkkämäen tilalla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia yleisölle. Yleisöä opastetaan kaskenpoltosta, rukiinleikkuusta sekä riihenpuinnista paikallisten oppaiden johdolla. Pienimuotoiset kulttuuritapahtumat ovat myös suosittuja Telkkämäessä. Kesän mittaan on mahdollista nauttia erilaisista runoista, lauluista sekä muista performansseista. Telkkämäki tuo esille minkälaista elämä on ollut ennen teollista vallankumousta sekä miten luonnosta saatiin elinvoimaa koko yhteisölle. Telkkämäki sijaitsee Itä-Suomessa, lähellä Pohjois-Savoa. Kaavin kunnassa sijaitseva Telkkämäki on helposti saavutettavissa Kuopiosta tai Joensuusta. Opasteet löytyvät omalla autolla saapuville Kaavin kirkonkylältä. Autojen pysäköintipaikka on 200 metrin päässä Telkkämäen perinnetilasta.

Jaa Facebookissa

Vuokraa mökki lähettyviltä

Avaa Google Mapsissa